Kulttuurimatka Savo-Karjalan kaskimaille "Oma maa mansikka, muu maa mustikka"
Tervetuloa Kaavin Telkkämäen kaskiperinnetilalle ja Kolin kansallismaisemaan. Tutustumme Telkkämäen luonnonsuojelualueeseen ja sen ainutlaatuiseen Telkkämäen kaskiperinnetilaan Kaavilla. Tilaa hoidetaan perinteisin vanhan ajan menetelmin ja kaskisavut kohoavat yhä Savon suvessa.
Vanhan ajan tunnelmiin päästään jo ennen kuin saavutaan Telkkämäen talon pihaan, sillä sinne johtavaa tietä reunustavat kaavilaismalliset pisteaidat. Jo ennen 1749 alkanutta isojakoa Telkkämäellä on ollut torppa peltoineen. Virallisesti Telkkämäen palsta erkaantui Mustolanmäestä 1870-luvulla. Nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Talo on kunnostettu 1900-luvun alkupuolen asuun. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on navetta, riihi, aitat ja savusauna.
Kolin kansallispuiston opastetulla Kolin huippujen kierroksella kuulemme tarinaa karelianismista kuinka Suomalaisuuden juuria ja Venäjän vallassa kamppailevan kansan identiteettiä etsittiin karjalaisilta runo- ja laulumailta mm.Eero Järnefelt vieraili Kolilla useita kertoja mukanaan suuria taiteilijoita kuten I.K. Inha ja lankonsa Jean Sibelius. Järnefelt ja Inha kuvasivat yhdessä Mäkrältä avautuvaa maisemaa, Järnefelt siveltimen ja Inha kuvaten kameralla. Sibeliuksen Kolin matkan on arveltu antaneen vaikutteita hänen neljänteen sinfoniaansa. Ehkä kuuluisimpia maalauksia Kolista Järnefeltin ohella on pensselöinyt Pekka Halonen. Hänen teoksiaan on muun muassa talvinen Koli.
Vierailulla Luontokeskus Ukossa tutustutaan kaskiperinteeseen.
Kaskenpolttoperinne elää Kolilla. Kasken avulla asetuttiin Tulella kaskettiin eli raivattiin metsää viljelyn tarpeisiin. Poltossa maaperän pintakerroksen ja puuaineksen ravinteet muuttuivat kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kolin kasket olivat alueen myöhäisestä asuttamisesta johtuen pitkään erä- tai kaukokaskia. Asutuksen myötä kaskeamisen ja laidunnuksen avulla raivattiin vaaroille pysyvät, mutta kiviset pellot. Erilaisille metsille oli omat kaskeamisen muotonsa. Yleisin oli lehtimetsäkaski. Etenkin Itä-Suomessa raivattiin myös ikikuusikoita huuhtakaskena. Tuhkakerroksessa viljeltiin ohraa, ruista ja naurista.
Metsät olivat aluksi yhteisomistuksessa. Isännät merkitsivät varaamansa kasken reunapuut. Sanonta "Oma maa mansikka, muu maa mustikka" kertoo siitä, että kaskettu maa oli alueen kaskenneen käytössä niin kauan kuin ahomansikka kasvoi alueella. Kun mustikka taas alkoi kasvaa kaskella, sai seuraava isäntä vallata alueen. Kolin kansallispuistossa kaskeaminen aloitettiin jälleen vuonna 1994. Päämääränä on säilyttää vanhoja työtapoja ja perinnemaisemaa sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Ryhmämatka: Kuopio-Koli-Joensuu-Kuopio
Saatavuus: 1.6. - 30.9.2025
Ryhmäkoko: 16-50
Ohjelma
1. Retkipäivä
Retkilounas mahdollisuus Kaavilla Pankinkulmassa
Klo 12:00 Saapuminen Telkkämäelle, jossa opastettu kierros
Klo 16:00 Majoittuminen Kolin Kylä -hotelliin
Klo 17:00 Tutustuminen Kolin Veistospuistoon
Klo 19:00 Illallinen hotellissa
2. Retkipäivä
Klo 10:00 Opastettu Kolin Huiput -kierros
Klo 11:30 Opastettu Luontokeskus Ukko ja näyttelyt sekä Mustarinta lyhyt elokuva
Klo 13:00 Lounas Kolin kylällä
Klo 15:30 Joensuu
Ryhmäläisten omaa aikaa tutustua kaupunkikeskustaan esim. Taitokortteliin
Klo 19:00 Kuopio
Hinta: Kysy tarjous!
Hinta sis. Majoitus 2hh, aamiainen, 2 x lounas, illallinen. Opastettu Telkkämäki, Kolin Huiput -kierros, pääsymaksu ja opastus Kolin Veistospuisto ja Luontokeskus Ukko.
